Talvi tuo aina haasteita pyöräilijöiden harjoitteluun. Kelit ovat mitä sattuu, varsinkin nykyään täällä eteläisemmässä Suomessa. Onneksi vuoden vaihteessa saatiin pieni lumipeite myös Tampereen korkeudelle, jotta pääsi vähän poluille. Siihen asti tulikin ajeltua lähinnä kuralenkkejä cyclolla ympäri Pyhäjärveä k**pä otsassa ihan vaan patoutumia purkaen. Kaksi merkittävämpää lenkkiä on tullu käytyä vuoden ensimmäisen kahden viikon aikana. Niistä lisää alla 🙂
Kirskaanniemi
Kirskaanniemi ei esittelyjä Tampereen seudun harrastajille tarvi. Muille tiedoksi, että reitti sisältä juuria. Juuria, juuria, juuria ja juuria. Ilmajuuria, korkeita juuria, liukkaita juuria ja paljon juuria. Tulikohan jo mainittua, että reitillä on juuria.
Reitin voi kiertää ajaen oikeastaan ainoastaan kahdella kelillä (omien kahden ajokerran kokemuksien perusteella): Kuivalla kesäkelillä ja todella lumisella talvikelillä. Muutoin saattaa olla juhlaa jo, jos pääsee ajamaan 10 metriä ilman tunkkaamista…
Pimeä Hallila
Toinen häppenkinki tuli myös harrasteltua vieraassa seurassa, koska Sami on laskemassa mäkeä jossain Keski-Euroopan kummuilla. Suuntana oli Hallila, koska kyseisessä suunnassa on tullut lenkkeiltyä tavallista vähemmän. Eihän siellä ollut tuttuja polkuja ja paikkoja kuin 40% ajasta, joten on vielä juuri ja juuri luokiteltavissa Eksyilylenkiksi™.
-Vesku
