Empä ois uskonu Kauppi-sarjaa lanseratessani, että aikataulut kosahtaa sen jälkeen oikeen kunnolla. Välillä on ollu aikatauluhaasteita jopa hengittämisen suhteen. Noh, nyt on kuitenki taas ehtiny käyä ajelemassa, ja hyvä niin. Tätä kirjottaessani yritän parhaani mukaan selättää flunssaa…

Mutta itse lenkkiin: Alkuperäsenä suunnitelmana oli noudattaa reilu vuosi sitten Samin johdolla käytyä lenkkiä Kaupissa. Tuolloin alla oli Stachen sijasta jäykkäperänen hiilikuituhilavitkutin Highball ja Kaupin metsissä ilmeisesti yksi suo enemmän, koska nyt oli alueellisesti paljon enemmän vettä reitillä. Tuolla klassisella Samin vetämällä Kauppilenkillä syntyi ajatus Eksyilylenkkien perustamisesta 😉 Yritinkin pysyä kyseisellä jäljellä mahdollisimman tarkasti, mutta jostain syystä tuolla metsän keskellä alkaa GPS-signaali sen verran heikentyä, ettei laite eikä mies tahdo pysyä oikealla reitillä. Maaliin kuitenkin tie…tai pikemminkin polku löytyi.

Vesitornin mäellä tuli vietettyä ylimääräinen puolituntinen pyöriessä, ku kesällä hajonnut GoPron linssin kehys päätti linssisuojineen tippua kesken alamäen. Siinä oli muilla liikkujilla ihmettelemistä, ku ukkeli pyörii siellä nenä maassa osien perässä. Kaikille kahdelle kuitenkin tuli juttelun lomassa mainittua mitä olin tekemässä, mutta eihän ne avuksi tahtoneet jäädä. Uusi kehys on kuitenkin jo uiskentelemassa rapakon toiselta puolelta paikoilleen, että kyseinen episodi ei pääse toistumaan. Myös muut uudet varustehankinnat on onnistuneita (reppu, hanskat ja kypärä). Nyt ei näytä kuski enää juurikaan kisakireeltä tuolla, ku yrittää rennosti pyöritellä menemään. Tässä on nyt kuitenkin yritetty vuoden verran rauhotella tuota yliaktiivista kilpailuviettiä jo ihan arjen sujuvuuden ja mielenrauhan vuoksi.

Kyllä tuolla metässä huomaa, että syksy on tulossa: ilma on raikasta ja poluilla on kesää enemmän lehtiä. Itselleni syksy on juurikin sitä mieluisinta aikaa koluta maastossa jo ihan ympäristön värien vuoksi. Jos tämän vielä jotenkin sais värkättyä tai upotettua tulevaan fysioterapeutin työhön 🙂

-Vesku