Oma maastopyöräilyseikkailuni alkoi todenteolla loppukesästä, kun Vesku hankki minulle fillaritorilta käytetyn Silverbackin fatbiken! Maastopyörän hankintaa miettiessäni minulle on alusta asti ollut selvää, että haluaisin juuri fatbiken – mielellään mahdollisimman värikkään sellaisen. Ensimmäinen kertani maastossa oli lainafatbikella, johon ihastuin ikihyviksi (siihen matkaan pääset tutustumaan täällä).

Silverbackin neonkeltainen fatbike tuntui alla heti omalta ja ajaminen hänellä oli varmaa – ehkä en kaatuisikaan! Pyörän hankkimisen jälkeen ajelin hänellä samana viikonloppuna kotipihassa Kyynämöisillä, mutta todelliseen käyttöön hän ehti vasta seuraavana viikonloppuna, kun pyöräilimme pikkuserkkujeni luokse.

Matka pikkuserkkujeni luokse lapsuudenkodistani on reilun seitsemän kilometriä, josta noin kolmisen kilometriä on asfalttia ja loput rauhallista soratietä metsän keskellä. Matka oli aloittelijalle juuri sopivan pituinen, tosin minun pitää oppia pyöräilemään hitaammin ja tunnistamaan, milloin kehoni ei jaksa enempää. Vaihteiden käytössäkin on opettelua. Olen pitkään halunnut pyöräillä kyseisen reitin, joten perille pääseminen tuntui hyvin palkitsevalta. Veskukin pääsi hieman eksyilemään, sillä reitti ei ollut hänelle ennalta tuttu. Enköhän uskalla tästä seuraavaksi maastoon!

Fiiliksiä lyhyeltä lenkiltämme voit katsoa alta:

On ilo päästä mukaan Eksyilyperheeseen! Tulossa todennäköisesti omalta osaltani paljon kaatumista, turhautumista ja oppimista kantapään kautta, mutta sitäkin enemmän hauskanpitoa, seikkailua ja eksyilyä!

– Saana