Tästä alkaa julkaisusarja, joka kertoo pitkänmatkan maastopyöräreissun toteutuksesta Kankaanpään Kuninkaanlähteelle. Samaa kaavaa noudattelen lähes kaikilla tavoitteellisilla sekä myytävillä lenkeillä, mutta pitkä matka tuo aina oman lisämausteensa soppaan.

Reitti

Olen jo muutama vuosi takaperin suunnitellut reissun maastopyöräillen Tampereelta Kankaanpäähän ja takaisin. Reissuidea tuli eräästä blogista, josta samalla sain hieman ideaa mahdollista reittiä ajatellen. Varsinkin maastopyöräilyretkillä koko prosessi lähtee liikkeelle kaivamalla useampia karttoja esiin, joiden avulla on tarkoitus saada ajatusta mahdollisesta reitistä ja olemassa olevista poluista. Tällä kertaa pohjana toimi vanha luotettava Open Street Maps ja arpotechnon serverillä majaileva Tampereen maastopyöräilyn polkukartta. Näillä pääsi jo varsin pitkälle. Lisäksi ideaa reittiin on haettu Jämi84-pyöräilytapahtuman reittikartoista. Näihin karttoihin perehtyminen antaa kuvaa olemassa olevista hyviksi todetuista poluista, jotka sitten pyritään yhdistämään tutkailemalla pohjakarttaa (OSM). Ei-maksettuna mainoksena voinen vielä sanoa, että Komoot-sovellus on oiva apu reittiä piirtäessä, sillä se laskee samalla matkaan kuluvaa aikaa kulkuneuvon ja oletetun kuntotason mukaan. Komoot myös kertoo väylien pinnan laadun osuuksittain.

Lopullinen reitti toki muuttuu aina reissun päällä, koska kaikkeen ei voi karttojen avulla varautua. Reitti on piirtynyt kulkemaan tuntemiani polkuja pitkin aina Ylöjärven Metsäkylän nurkille, josta suunta otetaan Hämeenkyrön kautta Jämijärvelle. Jämijärveltä ei enää olekaan kuin kivenheittämä Kankaanpäähän. Lisäksi tiedän Jämijärven ja Kankaanpään raja-alueen maaston olevan teknisesti helppoa ajettavaa, joten siitä ei ole tullut juurikaan murehdittua. Matkaa suunnitellulle reitille tulee ~100km/suunta.

Majoitus

Toki pitkällä matkalla vierähtää useammin aikaa enemmän kuin vuorokaudessa on tunteja. Tämänkin reissun toki voisi teoriassa, ajokoiravaihteella ja kunnon ollessa muutenkin kohdallaan, ajaa vuorokaudessa. Kyseessä on kuitenkin kavereiden kanssa ajettava rento retki, jossa tarkoituksena on ensisijaisesti nauttia matkasta – ja perille pääseminen on loppujen lopuksi aina antiklimaattista.

Kaikki reissuun lähtevät ovat onneksi retkeilyhenkisiä, joten majoitusta alettiin heti alusta lähtien suunnitelemaan teltta/laavu-akselille. Oman haasteensa tähän tuo Kuninkaanlähteen läheisyydessä oleva puolustusvoimien kasarmi, sillä mahdollisten harjoitusten aikaan Kuninkaanlähteen laavut ja camping-alue on varattu ensisijaisesti Puolustusvoimien käyttöön. Pieni puhelinsoitot Puolustusvoimien vaihteeseen toki ratkaisee tämän arvonnan, ja varasuunnitelmana on palata jonkin matkaa takaisin päin, sillä Jämijärven alueella laavuja on erittäin runsaasti.

Ravitsemus

Pitkillä matkoilla tulee varsinkin oudoille seuduille lähtiessä suunnitella myös mahdolliset ruokailut ja tauot, jotta energia ei pääsisi loppumaan kesken kaiken. Energiankulutus tämän kaltaisella matkalla tulee kuitenkin olemaan useita kertoja enemmän kuin arkipäivänä. Itselläni energiankulutus vuonna 2012 toteutetussa Oulu – Jyväskylä – Tampere -reissulla oli jopa 5000-6000 kcal päivässä. Kyseistä energiamäärää ei pysty nauttimaan ajopäivän aikana, jos aikoo pysyä suorituskykyisenä, mutta hyvä ja suunnitelmallinen ruokailu reissun päällä helpottaa illan ruokailu-urakkaa ja ehkäisee ikävää ”bonkkaamista”, jossa elimistön energia varannot kuluvat loppuun ja meno tyssää kuin seinään.

Pitkällä matkalla myös nautittava energia pitää miettiä tavoitetta ajatellen: ruoasta pitää saada riittävästi sekä hitaita, että nopeita hiilihydraatteja tuomaan virtaa, sekä runsaasti proteiineja lihasten korjausaineeksi. Ei siis ole mitenkään järkevää käydä pikaruokaa syömässä suuren energiamäärän vuoksi, vaan runsas ateria tulisi rakentaa normaalin lautasmallin mukaan oman elimistön erityispiirteet huomioiden. Onkin äärimmäisen hyvä pyrkiä opettelemaan oman elimistön toimintarutiinit. Itselläni esimerkiksi runsasrasvainen ruoka ja maito pistävät ruoansulatuksen täysin seis, jolloin energiaa ei imeydy lainkaan, ja liian vähäinen proteiinimäärä aterialla ei saa nälän tunnetta sammumaan.

Kyseessä olevalle reissulle valmistaudun syömällä edeltävinä päivinä lievästi tankaten, ensimmäisen matkapäivän aamupalalla syön runsaan annoksen puuroa proteiininlähteellä (esim. raejuusto) ryyditettynä. Lisäksi vielä lähtöpaikalla nautin kahvin ja mahdollisesti herkuttelen munkin. Lounas pyritään nauttimaan Hämeenkyrön tai Ikaalisten seudulla, ja päivällinen/illallinen Kankaanpäässä ehkä kahdessa osassa, jolloin ensin käydään mahdollisesti ravintolassa ja sen jälkeen siirrytään kaupan kautta leiriytymään. Paluumatkaa varten tämä ruokajärjestys toteutetaan mahdollisimman samanlaisena. Toisena matkapäivänä saattaa olla energiavaje, ja lisäksi lihaksiston palautuminen on pahasti kesken edellisen päivän suorituksesta johtuen, ja tämä tuleekin pyrkiä ottamaan huomioon.

Lopuksi

Kuten yltä näkee, ei tällainen parin päivän mittainen miniretki ole suunnittelun kannalta kuitenkaan liian kevyesti otettavissa. Kokemus kuitenkin opettaa oikeita toimintamalleja, ja samalla rutiinit nopeuttavat ja keventävät suunnittelua. Edellä mainittujen lisäksi suunnitteluvaiheessa on hyvä ajatella kaikkia mahdollisia skenaarioita, joihin reitinpäällä voi törmätä, kuten kalustorikkoon tai loukkaantumiseen. Tämän vuoksi meillä jokaisella on omiin pyöriimme soveltuvat välttämättömät varaosat sekä EA-laukku. Toki kaikkiin tilanteisiin ei pysty valmistautumaan ennalta, ja jos voisikin, ei se ole kannettavan tavaramäärän rajallisuudesta johtuen kannattavaa.

Pohdiskelee,
Pää-sherpa Vesku