Kaikki tietää jo varmaan tässä vaiheessa, etten osaa Kaupin polkuja sitten yhtään. Nyt otin projektiksi opetella ne ja vielä kaikkien iloksi teen siitä tasaiseen tahtiin postauksia tänne 😉

Lähdin siis lähimmästä tuntemastani aukosta ajelemaan Kaupin polkuja. Tarkoitus oli pyrkiä välttämään rantapolkua ja kaikkia muita polkuja, joita on tullut ajettua useammin (eli sitä yhtä). Yliopiston Arvo-rakennuksen takaa sukelsin pururadalle, josta noin 500 metrin ajon jälkeen polulle. Kauppihan on siinä mielessä ihan hanurista, että siellä on tarjolla keskimäärin kahdenlaista baanaa: latupohjaa ja kivikko-juurakko-mutakko-polkua. Kyllähän polut taas kohtalaisen märkiä oli viime viikkojen vesisateiden jäljiltä. Koska opiskelijasolussani säilytän pyörää sisällä enkä alvariinsa haluaisi pyörää pestä, niin yritin isoimpia kurakoita kierrellä. Olihan tuo vauhtikin hyvin pitkälti sitten sen mukaista, ettei nyt vaan mikään sotkeentuisi kovin pahasti.

Polkua löytyi hyvin. Välissä bongasin vähän metsämansikoitakin, joita oli tietenkin pakko pari maistella 😛 Lopulta päädyin jonnekin Tammer Golfin taakse vakoilemaan kolopallon hakkaajia. Kovin kauaa en viitsinyt paikallani viipyä, ettei tietynlainen maine pääsisi tulemaan, eikä kukaan pallolla sattuisi osumaan varsinkin, kun sijaintini oli yhden greenin kohdalla. Golf kentän takaa suoritin pikasiirtymän takas kotiin ja kohti seuraavaa etappia…

-Vesku